SCHOOL DAY

-Parempia koulupäiviä

Myönteistä kehitystä kouluhyvinvoinnissa

myonteista-kehitysta-kouluhyvinvoinnissa-2
On ilo kirjoittaa kouluhyvinvoinnista, kun siitä on positiivista kerrottavaa. Ja nyt on! Yläkoulujen oppilaiden hyvinvointi on parantunut lukuvuodesta 2008-2009 lukuvuoteen 2017-2018 monin osin. Yläkoulun oppilaiden kouluhyvinvointia tarkasteltiin kymmenen vuoden aikana Konun hyvinvointimallin (Konu ja Rimpelä 2002) mukaisilla osa-alueilla: koulun olosuhteet, koulun sosiaaliset suhteet, itsensätoteuttamisen mahdollisuudet koulussa sekä terveydentila. Yläkoulun oppilaiden vastaukset kerättiin Koulun hyvinvointiprofiili -verkkopalvelulla. Vastaajia kymmenen vuoden aikana oli yhteensä yli 90 000.  

Oireilussa ei muutoksia, kokemus koulun olosuhteista on parantunut

Yläkoululaisten oireilun (niska-hartiakivut, flunssat yms.) osalta suuria muutoksia ei ollut puoleen eikä toiseen. Sitä vastoin kolmella muulla hyvinvoinnin osa-alueella näkyi selkeää positiivista kehitystä. Koulun olosuhteissa nousi esiin konkreettisia asioita, kuten paremmat työtuolit ja pöydät, mutta myös kokemukset sääntöjen järkevyydestä ja rangaistusten oikeudenmukaisuudesta olivat parantuneet. Lisäksi luottamus kuraattoriin ja terveydenhoitajaan oli lisääntynyt tarkasteltavalla ajanjaksolla

Opettajien kanssa menee paremmin 

Sosiaalisten suhteiden osa-alueella kiusaaminen oli hiukan vähentynyt kymmenessä vuodessa. Yläkoululaisten kokemusten mukaan vanhemmat auttavat ongelmissa entistä enemmän, opettajat ovat ystävällisiä ja heidän kanssaan on entistä helpompi tulla toimeen. Myös kokemus opettajien oikeudenmukaisuudesta on yleisempää kuin ennen.

Oppilaiden vastuullisuus lisääntynyt, tukea saa entistä helpommin 

Itsensätoteuttamisen mahdollisuuksien kokemukset ovat yläkoululaisilla lisääntyneet kymmenessä vuodessa. Oppilaat toimivat vastuullisemmin, tukiopetusta ja erityisopetusta saa helpommin ja oppilaiden mielipiteet otetaan paremmin huomioon. Opettajat myös kannustavat oppilaitaan aiempaa enemmän. Oppilaiden osallistuminen sääntöjen tekemiseen on lisääntynyt, vaikka se on vieläkin melko alhaisella tasolla: noin 40% yläkoululaisista kokee näin.

Kokonaisuudessaan suunta hyvinvoinnin osalta on oikea 

Kaiken kaikkiaan positiivisia muutoksia näkyi laajemminkin, mutta edellä kuvatuissa asioissa muutokset olivat selkeimpiä. Vielä löytyy kehitettävää, mutta suunta on oikea. On hyvä muistaa, että muutokset ovat hitaita. Säännöllisen seurannan avulla nähdään pidemmän ajan kehitys. Hyvinvointia kouluissa kannattaa siis arvioida säännöllisesti. Arviointi kertoo, miten juuri meidän koulussamme menee, mikä menee hyvin ja mihin puolestaan täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Kouluissa tehdään arvokasta kasvatus- ja hyvinvointityötä ja se tuottaa myönteisiä tuloksia!

Voit tarkastella laajemmin tutkimuksen tuloksia Yhteiskuntapolitiikka lehdestä (2019): Konu & Lintonen: Myönteistä kehitystä kouluhyvinvoinnissa http://www.julkari.fi/handle/10024/138877

Anne Konu

Tampere University Lecturer
PhD in Public Health
Docent in Social and Health Policy
 
Anne Konu is the developer of the School Wellbeing Model and co-developer of the Wellbeing Profile, a global, research-based evaluation tool for schools, which has been in active use since 2004. The first four cagegories of the School Day Wellbeing Model are based on Anne Konu's Wellbeing Profile
USA:n uutisia