SCHOOL DAY

-Parempia koulupäiviä

Hyvinvoiva oppilas oppii

hyvinvoiva-oppilas-oppi_20200103-181016_1
Kouluhyvinvointia ja koulumenestymistä tutkitaan yleensä erillään toisistaan. Tutkimukset keskittyvät joko oppimiseen ja taitoihin liittyviin asioihin tai hyvinvointiin liittyviin asioihin. Harvemmin niitä tutkitaan yhdessä.

School Dayssä paneudumme nimenomaan tutkimaan hyvinvoinnin ja oppimisen välisiä yhteyksiä ja luomaan uudenlaisia tapoja tunnistaa niin hyvinvointia kuin taitojen kehittymistäkin​. Alkava uusi vuosikymmen tuo mukanaan entistä suuremman painoarvon oppilaiden hyvinvoinnin kehittämiselle. Alamme ymmärtää, miten oppilaat tarvitsevat niin kognitiivisia (kuten opintomenestys) kuin sosio-emotionaalisiakin taitoja (kuten kouluhyvinvointi ja yhteistyötaidot) menestyäkseen elämässä.

Kouluhyvinvoinnin merkitys koulumenestykselle 

Uudessa artikkelissamme, joka on julkaistu Journal of Youth and Adolescence -lehdessä, tutkimme oppilaita pitkittäistutkimuksessa kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle. Kouluhyvinvointi määriteltiin kahden keskeisen käsitteen avulla koulustressin ja koulutyytyväisyyden avulla. Koulustressi on mallissamme osa koulu-uupumuksen määritelmää. Koulu-uupumukseen kuuluu stressin lisäksi myös kyynisyys koulua kohtaan ja riittämättömyyden tunteet opiskelijana. Koulutyytyväisyyttä mitattiin tutkimuksessamme sillä, miten paljon oppilas kertoi nauttivansa ja innostuvansa koulunkäynnistä. Koulumenestystä tutkittiin arvosanatietojen avulla, jotka saatiin koulun rekisteristä. Tutkittavia oli mukana 848 oppilasta.

Rakenneyhtälöiden avulla tulokset osoittivat selkeästi, kuinka oppilaiden menestyminen koulussa kuudennella luokalla ennusti kouluhyvinvointia puoli vuotta myöhemmin. Edelleen tärkeä tulos oli, että kouluhyvinvointi kuudennella luokalla ennusti koulumenestymistä puoli vuotta myöhemmin. Kouluhyvinvoinnilla on siis todella merkitystä siihen, miten opiskelija menestyy opinnoissaan.

Läheisten tuen vaikutus koulumenestykseen 

Samassa tutkimuksessa tukimme myös miten keskeiset sosiaaliset siteet kuten kaverit, vanhemmat ja opettajat vaikuttavat hyvinvointiin ja menestymiseen. Tutkimme sekä positiivista puolta, eli tukea, että negatiivista puolta, eli konflikteja.

Keskeinen tulos oli, että konfliktit opettajien kanssa lisäävät koulustressiä, ja koulustressi lisää edelleen konflikteja niin opettajien kuin myös vanhempien ja kavereiden kanssa. Hyvä opintomenestys sen sijaan vähentää konflikteja opettajien kanssa. Kouluhyvinvoinnin todettiin lisäävän läheisyyttä ja tukea niin vanhempien ja opettajien kuin kavereidenkin kanssa. Kouluhyvinvoinnin todettiin lisääntyvät erityisesti silloin kuin oppilaalla on läheiset suhteet vanhempiinsa ja kavereihinsa. 

​Kouluhyvinvointi ja koulumenestys koostuvat useista eri tekijöistä, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Nykyisten tutkimustulosten perusteella on selvää, että molemmat toimivat toisillensa eduksi. Hyvinvoiva oppilas oppii, ja saadessaan oppia, hän voi aina vain paremmin. 

Katariina Salmela-Aro

Katariina Salmela-Aro is a Full Professor of Educational Sciences at the University of Helsinki and visiting professor in the Michigan State University, and University College London. She is previous President of the European Association for Developmental Psychology and Secretary General International Society for Behavioral Development. She has several large-scale grants from Academy of Finland, Business Finland, Horizon EU and NSF, and she collaborates for example with the OECD Socio-emotional skills study. She has over 250 publications (google scholar citation index 69). Her field of study includes e.g. school engagement and school burnout.

School Day on ensimmäinen suomalainen yritys SXSW ...