SCHOOL DAY

-Parempia koulupäiviä

35 polkua kohti hyvinvointia ja tehokkaampaa oppimista

35 polkua kohti hyvinvointia ja tehokkaampaa oppimista

Tukeaksemme kouluhyvinvointia ja oppimista, olemme School Dayssä kehittäneet hyvinvointimmallin, joka perustuu 35 hyvinvointi-ilmiöön, jotka olemme ryhmitelleet viiteen kategoriaan. Keräämme päivittäin oppilaiden kokemuksia helppokäyttöisellä sovelluksellamme, jotta kouluissa pystyttäisiin seuraamaan reaaliaikaisesti oppilaiden hyvinvointia.   

Mallimme sai alkunsa suomalaisissa kouluissa pitkään käytetystä Tampereen yliopiston tutkijan Anne Konun kehittämästä hyvinvointiprofiilista. Yhdessä Anne Konun, Helsingin yliopiston kasvatustieteilijöiden ja kokeneiden opettajien kanssa loimme palveluumme sisällön, joka auttaa kouluja ymmärtämään oppilaiden hyvinvointia hyvin laajasti.

Ensimmäistä hyvinvointimalliamme koekäytettiin useissa kouluissa, ja näiden käyttökokemusten perusteella loimme vielä paremman mallin, joka sisältää nyt kaikki viisi hyvinvointikategoriaa: ulkoiset olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensätoteuttaminen, terveys ja sosioemotionaaliset taidot. 

Ulkoiset olosuhteet

Ensimmäinen kategoriamme pitää sisällään oppimisympäristöön välittömästi liittyviä tekijöitä. Kyse on siis siitä, minkälaista siinä ympäristössä on, missä yrität oppia. Annoimme kategorialle nimen 'Ulkoiset olosuhteet'. Siihen sisältyy esimerkiksi kouluympäristön melu tai ilmanlaatu, koulun säännöt, turvallisuus, koulumatkat ja oppimisen apuna käytetyt laitteet. Sovelluksemme tarjoaakin oppilaalle reagoitavaksi väittämiä kuten:

Koulupäivän aikana on tarpeeksi välitunteja.
Tunnen oloni turvalliseksi koulussa. 

Tuoreet tieteelliset tutkimukset osoittavat selvän korrelaation oppimisympäristön ja oppimistulosten välille. On kouluja, joissa esimerkiksi jopa joka kuudes oppilas kokee olonsa turvattomaksi ja alisuoriutuu pelkojensa vuoksi oppimistehtävissä. Oppilaat, jotka kokevat olevansa turvallisessa ympäristössä pystyvät seuraamaan tarkemmin opetusta ja suoriutumaan tehokkaammin tehtävistään. Heillä on myös vähemmän masennusta. Tarkkaavaiset ja tehokkaat oppilaat saavatkin myös arvosanansa helpommin nousuun. (Science Daily).

Sosiaaliset suhteet

Epäilemättä sosiaaliset suhteet ovat meille kaikille hyvin tärkeitä. Me kaikki haluamme hyväksyntää ja koemme, että on tärkeää, että meillä on joku, johon voimme luottaa, ja joka tukee meitä esimerkiksi uuden oppimisessa ja tehtävistämme suoriutumisessa. School Dayn hyvinvointimallissa tähän kategoriaan kuuluu esim. ystävyyssuhteet, suhteet opettajiin, kavereihin ja perheenjäseniin, mutta myös yhteenkuuluvuuden tunne eri yhteisöissä. Sovelluksemme esittää oppilaille esimerkiksi seuraavanlaisia väittämiä: 

Tulen toimeen kaikkien kanssa luokassani.
Meidän koulussa ei ole kiusaamista. 

Erityisesti opettajat tietävät miten vaikeaa on joskus tulkita sosiaalisia suhteita ja huomata niissä puutteita. Se, minkä aikuinen voisi tulkita kiusaamisena, onkin nuorten silmissä 'läppää', eikä opettajalla ole mahdollisuutta puuttua, vaikka asia jäisi häntä vaivaamaan. School Dayn avulla oppilas voikin turvallisesti kertoa kiusaamisesta, eikä hänen tarvitse pelätä menettävänsä kasvojansa muiden edessä. Joka viides oppilas jää kotiin koulusta kiusaamisen takia (UNICEF). Kiusaaminen on polttava maailmanlaajuinen ongelma ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia. Kiusaamistapausten paljastuminen on jo hyvä alku. 

Itsensä toteuttaminen

Kolmas kategoriamme ei olekaan enää kovin konkreettinen, mutta saattaa olla jopa yksi tärkeimmistä. Tähän Maslow viittaa termillään self-actualizationMitä saan tästä kaikesta? Opinko jotain? Viekö tämän minua eteenpäin elälmässäni? Voinko olla luova? Tuntuuko tämä omakohtaiselta ja auttaako se minua kehittämään itsestäni parempaa minua?

Itsensä toteuttamisen kanssa käsikädessä kulkee motivaatio. Kuinka paljon se vaikuttaa oppimiseen jos motivaatio on sisäinen eikä ulkoinen? Jos vain opettelen kaiken ulkoa koetta varten, ehkä se riittää. Joskus opettaja saattaa kuulla kun oppilas neuvoo toista: "Hei, sun pitää ymmärtää se, eikä vaan toistaa." Kyllä, se on niin. Mutta miten saisimme oppilaat tuntemaan sisäistä motivaatiota oppimista kohtaan?

Monet opettajat uskovat, että jos kiinnostumme oppilaiden omista kiinnostuksen kohteista, annamme heille hyväksyntää, tarjoamme tukea oppimiseen ja mahdollisuuksia edetä ja näyttää mihin he pystyvät monimutkaistenkin asioiden äärellä, he lähtevät lopulta mukaan opettajan heittämiin haasteisiin. Kunhan vain muistaisimme aina tehdä kaiken tuon. Koulupäivät ovat kiireisiä ja täynnä tapahtumia. School Day voikin muistuttaa opettajaa kiireen keskellä näyttämällä koulun väelle reaaliaikaista tietoa oppilaiden hyvinvoinnista ja tarjoamalla vinkkejä ja muistutuksia opettajille. Itsensä toteuttamiseen liittyviä väittämiämme ovat esim:

Tiedän missä olen hyvä.
Tiedän, että opin, jos vain yritän tarpeeksi.

Monet tutkimukset osoittavat, että itsetunnolla ja oppimisella on selkeä yhteys toisiinsa. Jotta oppilaiden itsetunto kehittyisi ja heille tulisi edistymisen tunne, voimme auttaa heitä tuntemaan itsensä arvokkaiksi, ainutlaatuisiksi ja pystyviksi, mutta myös haastaa heitä tekemään parhaansa. Aikuiset tarjoavat lapsille ja nuorille vakaat, rauhalliset ja ennakoitavissa olevat olosuhteet ja myötäelävät nuoren koettelemuksissa. W.B. Yeatsin sanoin "Education is not the filling of a pail, but the lighting of a fire."

Terveys

Kun puhutaan hyvinvoinnista, monille meistä tulee ensimmäiseksi mieleen terveys. Kukapa voisi oppia nälissään tai väsyneenä, tai kärsien kivusta tai stressistä? School Day kysyykin oppilailta mm. seuraavia asioita:

Syön lämpimän aterian päivittäin.
En ole väsynyt koulussa. 

Fysiologisia tekijöitä on helppo mitata ja verrata. On kouluja, joissa puolet oppilaista kertoo olevansa nälkäisiä koulupäivän aikana ja se vaikuttaa heidän oppimiseensa. 74% opettajista kertoi samassa tutkimuksessa, että hänellä on luokassaan ainakin yksi oppilas, joka tulee aamulla nälkäisenä kouluun. Fyysisten terveysongelmien lisäksi oppilailla on myös lisääntyvässä määrin psyykkisiä ongelmia. Tutkimusten mukaan 20% maailman lapsista on mielenterveyteen liittyviä ongelmia.

Sekä fyysisten että psyykkisten terveysongelmien hoitoon tarvitsemme ammattailaisia, mutta näiden ilmiöiden esilletuominen olisi tärkeää. Koulu voi tehdä tässä osansa, ja kertoa havaitsemistaan ilmiöstä huoltajille, terveydenhoitajalle, koulupsykologille tai kuraattorille. School Dayn avulla tieto kulkee suoraan koulussa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille, ja opettajan vastuu ja työmäärä vähenevät.

Sosioemotionaaliset taidot 

Verrattuna perinteisiin hyvinvointimalleihin, School Dayn malli on laajempi, ja sen tuorein lisäys on sosioemotionaalisten taitojen kategoria sisältäen esimerkiksi ilmiöt 'sinnikkyys', 'stressinsieto' ja 'empatia'. Sovelluksemme haastaa oppilaita miettimään mm. seuraavia asioita:

Yritän uudelleen, jos epäonnistun.
Minun on helppo ymmärtää muita.

Tutkimukset osoittavat, että oppilaiden sinnikkyys ja asenne koulutyötä kohtaan vaikuttavat selkeästi oppimistuloksiin. Empatiavaje huolestuttaa asiantuntijoita ympäri maailman. Suomalainen opetussuunnitelma listaa empatiataitojen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä kasvatusalalla. Haluamme, että tulevaisuuden aikuiset osaavat ottaa toiset ihmiset huomioon ja luottaa toisiinsa, mutta myös käsitellä stressiänsä ja jatkaa sinnikkäästi työtänsä vastoinkäymisistä huolimatta. Lisäksi toivomme, että lapsemme oppisivat ylläpitämään luovuuttaan, olemaan avoimia uusille ideoille, mutta myös suhtautumaan kriittisesti, kun sitä tarvitaan. Ei ihan helppo lista toteutettavaksi, mutta äärimmäisen tärkeä. Lohduttavaa on, että tieteellisen tutkimuksen mukaan säännöllisellä harjoittelulla näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä.

School Day tarjoaa opettajille helppoja ja nopeita arjen vinkkejä erilaisten taitojen harjoittamiseen. Jos esimerkiksi näyttää siltä, että oppilaita ei oikein kiinnosta oppiminen eikä jaksaisi yrittää, School Day neuvoo opettajaa kysymään aina tunnin alussa oppilailta, miksi kyseistä asiaa tulee harjoitella. Yksinkertaista ja aika itsestään selvää, mutta kiireessä voi tämäkin unohtua. Me haluamme auttaa opettajia pienissäkin asioissa.

School Dayn hyvinvointimalli 2.0 

Nämä ovat hyvinvointimallimme viisi kategoriaa. Niihin sisältyy yhteensä 35 hyvinvointi-ilmiötä, jotka ovat mielestämme olennaisia. Mallimme kehittyy tulevaisuudessa, kun tiede tuottaa uusia tutkimustuloksia ja käyttäjämme antavat meille palautetta. Päällekkäisyyttäkin voi mallistamme löytää, mutta pidämme tärkeänä, että mallimme ottaa huomioon kaikki näkökulmat, ja siitä syystä samaa teemaa tarkastellaan eri ilmöiden kohdalla vähän eri tavalla. Tärkeintä on, että koulut saavat kattavasti reaaliaikaista tietoa oppilaidensa hyvinvoinnista. Tiedon avulla kouluja voidaan kehittää ja oppilaiden hyvinvointia parantaa, mikä johtaa parempiin oppimistuloksiin ja tekee koulusta viihtyisän jokaiselle.

Kokeile itse! Me toivomme, että School Day tuo koulupäiviinne lisää empatiaa, luottamusta ja hyvää oloa! Ota yhteyttä Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.niin kerromme lisää. 

Annika Ruohonen

Specialist in Communication and Pedagogy
Katsaus palvelun kehitykseen
Suomalaisessa koulussa opitaan sisua

Samanlaiset artikkelit